lauantai 4. tammikuuta 2014

Osa 39: Olet matkalla ikuisuuteen!


Ihmisten koko elinaika täällä maan päällä on nykyään asuinpaikasta, olosuhteista, yksilöstä ja sukupuolesta riippuen hyvinkin eri pituinen ja kaikille alle 123 vuotta. Ranskatar Jeanne Calment kuoli 4.8.1997 noin 122½-vuotiaana vanhuuteen. Alla olevalta listalta puuttuu useita paljon häntäkin iäkkäämmiksi eläneitä patriarkkoja ja matriarkkojakin, mutta lista antaa silti riittävän selkeän kuvan elämämme rajallisuudesta täällä.http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhimmat_ihmiset

Ihanteellisin elämän ajanjakso, jolloin ihminen on keskimäärin fyysisesti parhaimmillaan ja terveimmillään sijoittunee hänen ikävuosiinsa 15…34. Kutsun tätä ajanjaksoa nimellä ”Nuori aikuisuus”. Tuon ajan jälkeen hänen fyysiset voimansa alkavat heiketä ja hänen elimistönsä vastuskyky erilaisia epidemioita vastaan vähetä. Selvittyään elossa tuon vaiheen yli, on hänen ymmärryksensä yleensä huomattavasti lisääntynyt.

Ihmisen keski-iäksi on arvioitu ikävuosien 35…65 välinen aika. Jos kuvittelemme ihmisen koko elinkaareksi yhden päivän, niin jo keski-iässä hänen päivänsä on selvästi kallistunut jo kohden elämän iltaa. Samalla kun hänen ymmärryksensä lisääntyy, huomaa hän fyysisen olemuksensa heikkenevän vähitellen ja loppunsa täällä lähestyvän kiihtyvällä nopeudella. Hän on kuin kukkanen kedolla, joka vähitellen kuihtuu ja lopulta kuolee pois. Tuo ajanjakso sisältää pelkistettynä seuraavat vaiheet: Luovuus, Tuottavuus, Lamaantuminen ja Fyysinen kuolema. http://aokk.jamk.fi/oppimisresurssit/opinto-ohjaus/elamankaaren_eri_vaiheet.pdf

Ihmisen vanhuusiäksi voitaneen sanoa se osa elinvuosista, minkä hän elää ikävuodesta 66 kuolinhetkeensä. Tuo ajanjakso on kehon heikkenemistä ja yhä suurenevaa alttiutta sairastua jopa kuolettavasti vakaviin sairauksiin. Kun väistämätön kuolinhetki saapuu, niin loppuuko kaikki todella hänen kohdallaan siihen?

Vaikuttaa siltä, että useimmat suomalaiset ajattelevat niin, koska he yleensä pyrkivät ”elämään täysillä” tuon ”nuoren aikuisuutensa” vuodet. Myös lukuisat keski-iän vuodet vietetään humussa ja sumussa, samoin ”vanhojen tanssit” osoittavat, että jalka nousee kevyesti vielä eläkevuosinakin. On toki parempi harrastaa vanhuudessakin liikuntaa vaikka tanssien, kuin jäädä sohvaperunana löhöilemään TV-ruudun ääreen sipsipussi ja kaljapurkki käsissä. Kuitenkin paras tuntemani elämäntapa on harrastaa Uuden Liiton Kirjoitusten mukaista pyhää elämää, sillä siitä on hyötyä kaikkeen, ajallisesti ja ikuiseenkin elämään! 

Ilman tavoitteita on ihmiselämä arvotonta! Siksi jokaisen ihmisen on syytä asettaa elämälleen yksi päätavoite ja miettiä sitten, miten hän sen varmimmin saavuttaisi. Lisäksi hän tarvitsee aikataulutuksen ja välitavoitteita. Välitavoitteiden, päätavoitteen ja niiden aikataulutuksen on syytä olla realistisesti saavutettavissa olevia, jotta niihin pyrkijällä olisi motivaatiota kilvoitella ja kamppailla niiden saavuttamiseksi myös suurten vaikeuksien yllättäessä.

Me elämme täällä maan päällä vain yhden, rajoitetun pituisen, täysin ainutlaatuisen ja arvokkaan elämän. Tästä syystä on viisainta harkita äärimmäisen huolella sitä, mikä on päätavoitteemme, ottaa tarkoin selville sen realistisuuden ja tutkia yksityiskohtaisesti, mitä keinoja, kykyjä ja välitavoitteita tarvitsemme sen lopulta saavuttaaksemme! Tähän kaikkeen tarvitsemme luotettavia tietolähteitä ja viisaita neuvonantajia, joita on tarjolla myös nykyisin. Niistä lähemmin jäljempänä.

Pohdimme jälleen: Loppuuko olemassaolo ja tietoisuus fyysisen kehomme kuolemaan?

Eräissä uskonnoissa opetetaan, että ihmisen varsinainen ja tärkein elämä alkaa vasta hänen  maanpäällisestä kuolinhetkestään, mutta missä muodossa ja millaisessa ympäristössä, siitä on useita erilaisia uskomuksia. Moniin uskontoihin tukeutuvat ihmiset siis uskovat tuonpuoleiseen elämään.

Ne ihmiset, jotka eivät usko mihinkään sellaiseen elämänmuotoon, jota ei voida tieteellisesti todistaa, uskovat, että ihmisyksilön koko olemassaolo päättyy kuolemaan ja tämän kehon maatumiseen. Tämän uskomuksen avulla pyritään realismiin. Jotta tuo uskomus olisi ehdoton totuus, pitäisi ihmisen kyetä tieteellisesti myös todistamaan sen paikkansapitävyys. Tähän hän ei kuitenkaan kykene.

On ihmisiä, jotka uskovat koko maailmankaikkeuden galaksien jatkuvaan ja kiihtyvään lähtöpisteestään loittonemiseen ja uskovat koko maailmankaikkeuden tähtien lopulta sammuvan ja kaiken inhimilliseksi tunnetun elämänmuodon edellytysten samalla loppuvan. Myös tämän maailmankatsomuksen avulla pyritään realismiin. Jotta tuo uskomus olisi ehdoton totuus, pitäisi ihmisen kyetä tieteellisesti myös todistamaan sen paikkansapitävyys. Tähän hän ei kuitenkaan kykene.

Tarkkaavainen lukija ehkä pani merkille sen, että käytin kolmessa edellisessä kappaleessa ilmausta, että tuollaisen käsityksen omaavat ”uskovat” johonkin tiettyyn olettamukseen koskien näitä erilaisia olemassaoloon liittyviä asioita. He ovat siis kaikki omalla tavallaan uskovia!

Välihuomautuksena mainittakoon, että vaikka tämä ympärillämme ihmisaistein havaittava koko maailmankaikkeus lopulta sammuisikin ja kaikki inhimilliseksi tunnetun elämänmuodon edellytykset loppuisivat, niin apostolisten kristittyjen näkövinkkelistä katsoen se ei mitenkään vaikuttaisi ajan rajan tuonpuoleisen elämän loppumiseen, koska se ei ole sidoksissa materiaan, eikä fysiikan lakien alaisuuteen!

Koska kaikki noihin kolmeen ihmisryhmään kuuluvista ovat vain ja ainoastaan ”uskovia”, niin kullekin heistä on loogisesti ajatellen äärimmäisen tärkeää pohtia seuraavaa:

A) Mikä on ajallisen elämän arvo verrattuna mahdollisen ikuisen elämän arvoon? Jos ihmisen koko elinikää täällä maan päällä edustaisi yksi vesipisara ja ajan rajan tuolla puolen odottavaa ikuisuutta edustaisi rannaton ja äärettömän syvä valtameri, niin eikö tämän maallisen elämämme arvo sen rinnalla olisi pyöreä nolla?

B) Jos ihminen saisikin hankituksi täällä maan päällä eläessään 1000 loistohuvilaa 1000 loistoautoa ja jokaiselle elinpäivälleen 1000:n ihmisen herkkuruuat sekä sijoitussalkkuunsa 1000 miljoonaa euroa, niin mitä hyötyä hänelle olisi eläessään kaikesta siitä ylimääräisestä? Hän voisi kerralla asua vain yhdessä loistohuvilassa, ajaa kerralla vain yhtä loistoautoa ja syödä päivittäin vain yhden ihmisen herkkuruuat ja mitä hyötyä hänelle itselleen olisi niistä 1000 miljoonan euron sijoituksista kuolinhetkenään? Se kaikki olisi sinä hetkenä täysin hyödytöntä hänelle itselleen!

C) Vaikka ihminen saisi nauttia seksistä ja täydellisestä rakkaudesta kaikilla aisteillaan monen eri ihmisen kanssa ja saisi suuren lapsikatraan ja lastenlapsia monissa eri sukupolvissa, niin mitä hyötyä hänellä olisi kaikesta siitä kuolinhetkellään? Hänen osallisuutensa kaikkeen siihen loppuisi täydellisesti silloin!

Luettuasi nuo kolme kohtaa, pysähdy ja ajattele oikein pohjia myöten seuraavaa:
Miten arvokkaaksi sinä arvioit edessäsi siintävän ikuisuutesi?

Olet matkalla ikuisuuteen!

Kuten edellä olevasta on käynyt ilmi, on elämämme täällä maan päällä äärettömän lyhyt meitä odottavan ikuisuuden rinnalla. Elämämme täällä alati muuttuvan maan päällä on vain ohitse kiitävän hetken kaltainen. Me kaikki olemme joka hetki ja peruuttamattomasti matkalla ikuisuuteen.

Useimmat meistä ovat matkalla suureen tuntemattomaan! 

Eivät kuitenkaan kaikki, sillä osa meistä, minä mukaan lukien, on jo saanut selville loppusijoituspaikkansa ikuisuudessa ja riittävästi infoa olemassaolostaan ja tehtäviensä luonteesta siellä. Tästä aiheesta kirjoitan ensi lauantain tutkielmassa nimeltä "Taivas ja ikuinen elämä siellä!", mutta nyt jatkan tarkastelua blogikirjoitukseni otsikon aiheesta.

Mitä ikuisuus on?

Ilmestyskirjan määritelmän mukaan se on olotila, jossa ei enää ole aikaa. Siihen olotilaan ehtineet eivät enää voi tehdä parannusta eli mielenmuutosta elämässään, sillä heidän aikansa maan päällä oli ensisijaisesti juuri tuota tarkoitusta varten annettu. Heidän minuutensa ja persoonallisuutensa säilyvät halki loputtoman ikuisuuden oikean valinnan tehneillä taivaskelpoisena ja väärän valinnan tehneillä taivaaseen kelvottomina. Vajavaisen inhimillisesti minä ajattelen ikuisuuden olevan sellaisessa olomuodossa olevaa aikaa, joka ei koskaan lopu.

Kolme ikuisuutta?

Inhimillisesti ajatellen olen löytänyt kolme ikuisuutta, nimittäin tästä hetkestä takanamme menneisyydessä olevan ikuisuuden, tästä hetkestä edessämme olevan ikuisuuden ja sen ikuisuuden, minkä nuo molemmat yhdessä muodostavat. Luojamme elää jatkuvasti tuossa viime mainitussa ikuisuudessa ja kykenee siitä lähtökohdasta ja kaikkivaltiutensa nojalla joka hetki hallitsemaan kaiken sen, mitä tapahtuu kaikkialla Hänen luomakunnassaan ja täällä maan päällä vallitsevassa ajassamme. Me tulemme täältä erotessamme osalliseksi ehkä vain siitä ikuisuudesta, joka jatkuu tästä hetkestä eteenpäin.

Kirjoitin siitä syystä varauksellisesti "ehkä", että siirryttyämme ajasta ikuisuuteen, on kenties meillekin mahdollista - jos Luojamme sen meille sallii - matkata ikuisuusajassa myös taaksepäin koko menneen ikuisuuden tutkimaan "syntyjä syviä"(?) Joka tapauksessa Luojamme itse kykenee tekemään niin ja Hän kykenee matkaamaan ikuisuudessa myös eteenpäin tutkimaan mitä milloinkin tapahtuu ja siksi Hän voi antaa meille täällä maan päällä oleville etukäteen varman tiedon meitä yksilöinä tulevaisuudessamme kohtaavista tapahtumista. Sen Hän on jo tehnytkin teoksessa nimeltä Raamattu!

Mitä sitten aika oikeasti on?

Fysiikasta olen oppinut ajan olevan tässä 3-ulotteisessa ja ensisijaisesti materiasta koostuvassa maailmankaikkeudessa esiintyvä suure ja samalla neljäs ulottuvuus, joka syntyy eri kokoisten massojen, kuten maapallon, tähtien, aurinkokuntien ja galaksien keskinäisestä liikkeestä toisiinsa nähden. Tästä johtuen yksi vuorokausi määritellään ajassa mitaten maapallon yhden kierroksen pituiseksi oman akselinsa ympäri, kiinnekohtana aurinko. Absoluuttisesti tarkastellen vuorokauden pituus ei ole ihan tarkasti 24 h, vaan se muuttuu esim. auringon ja maapallon massojen kasvaessa, mikä johtaa maapallon kiertonopeuden muutokseen.

Materiaalin kadotessa tai sen saavuttaessa valon nopeuden ja muuttuessa 100 %:sesti energiaksi, muuttuu myös tuon neljännen ulottuvuuden eli ajan luonne tuohon materiaaliin nähden. Käsittääkseni jotain samankaltaista tapahtuu ihmiselle kuolinhetkellä, jolloin hänen sielussa ollut minuutensa ja hänelle lainaksi annettu elämänhenki erkanevat hänen kehostaan, sillä keho on maan tomusta rakennettu, ollen siis materiaalia, kun taas ihmisen minuus (henkinen persoonallisuus) ja elämän henki ovat tämän neljännen ulottuvuuden tavoittamattomissa eli sen ulkopuolella. Ei ole syytä edetä tässä kohden tarkastelua tämän edemmäksi.

Mistä aika koostuu?

Meitä ihmisiä lähemmäksi tuleva ajan koostumuksen määritelmä löytyy selvimmin Raamatusta. Vanhan Liiton Kirjoituksissa nimittäin opetetaan ajasta, että se koostuu erilaisista tapahtumista, joita tapahtuu täällä maan päällä. Yhteenvetona saarnaaja toteaa kyseisen luettelon alussa näin: ”Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.” Luettelon ensimmäisen määritelmän mukaan ”Aika on syntyä ja aika on kuolla”. (Saarn. 3:1-21).

Tästä huolimatta useimmat ihmiset elävät elämänsä todella ajattelematta sitä, että vääjäämättä heidänkin kohdalleen tulee hetki, jolloin heidän on sanottava lopulliset hyvästit tälle maailmalle!

Voit asettaa väitteeni kyseenalaiseksi, mutta perustelen sen sillä, että jos ihminen todella ajattelisi, että hänen on lähdettävä lopullisesti täältä pois, niin toki hän etukäteen ja hyvissä ajoin tekisi valmistuksia sitä paikkaa ja olotilaa varten, johon hän siirtyy! Jos suunnittelet lomamatkaa johonkin sinulle ennestään tuntemattomaan turistikohteeseen vain pariksi viikoksi, niin sinä tutkit tarkoin etukäteen kohteen turvallisuuden, säätilan, hotellin hinnan ja tason, ruokalajit ja juomat jne. Sinä siis näet paljon vaivaa valmistautuaksesi huolella vain kahta vaivaista viikkoa varten, mutta edessäsi olevaa ikuisuutta et viitsi pohtia ja sitä varten sinä et tee mitään valmistuksia, vai pohditko ja teetkö?

Missä ikuisuus sijaitsee?

Luemme Saarn. 3:10-11
10. Minä olen katsonut sitä työtä, minkä YHWH Elohim on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa.
11. Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös ikuisuuden hän on pannut heidän sydämeensä *); mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka YHWH Elohim on tehnyt, ei alkua eikä loppua.

*) Sydän tarkoittaa tässä kohden ihmisen minuuden sisintä olemusta. Sinuun on jo sisään rakennettuna tietoisuus ikuisuuden olemassaolosta ja sen kautta tietoisuus myös omasta olemassaolostasi siirryttyäsi ajan rajan tuolle puolen! Sen perusteella sinä olet yksilönä velvoitettu ja vastuullinen ottamaan jo täällä maan päällä selvää siitä, mikä sinua siellä odottaa, jos jatkat elämääsi siten kuin nyt elät! Vaikka et voi saada sitä selville tieteellisin menetelmin, niin sinulle on annettu mahdollisuus ja haaste saada siitä täydellinen tietoisuus ja varmuus muulla, paljon paremmalla ja luotettavammalla tavalla! Tästä lähemmin seuraavassa.

Missä vietät ikuisuutesi?

Ainoa keino sinulle saada oma loppusijoituspaikkasi selville, on uskoa ensin siihen, mitä sinun Luojasi on Raamatun Pyhissä Kirjoituksissa siitä opettanut maan päällä ihmishahmossa vaeltaessaan ja sitten toimia uskosi synnyttämän varman tietoisuuden mukaisesti.

Valitettavasti useimmat ihmiset uhraavat aikansa, voimansa ja kaikki kykynsä saavuttaakseen vain tässä maailmassa kaiken mahdollisen hyväksi mainostetun ja haluamansa, mutta he katsovat turhaksi varustautua ajan rajan tuolla puolen heitä odottavaa ikuisuutta varten vetoamalla siihen, ettei kukaan varmuudella voi tietää sitä, että onko edes olemassa ikuista elämää tai jos on, niin onko sitä edes tarkoitettu heitä varten(?)

Tällaisille ihmisille on Vapahtajamme Yeshuan antama varma lupaus: (Matt. 6:24-33 eritoten jae 33)

24. Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella YHWH Elohimia ja Mammonaa.
25. Sen tähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?
26. Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne?
27. Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä pituuttaan kyynäränkään verran?
28. Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.
29. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.
30. Jos siis YHWH Elohim näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset?
31. Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme?' tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?'
32. Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan.
33. Vaan etsikää ensin Elohimin Kuningaskuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin myös kaikki tämä teille annetaan. 

Edellisen jakeen (Matt. 6:33) lisävakuudeksi Adonai Yeshua sanoi:  (Matt. 7:7-8)

7. Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.
8. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan. 
Jos etsit oikealla tavalla, niin etsit niin kauan kunnes löydät, sillä kaikkein arvokkainta asiaa kannattaa etsiä todenteolla!

Miksi kirjoitin tämän?

Siksi, että tiedän Adonai Yeshuan lupausten olevan totta, sillä olen saanut ensin uskottuani tulla todella tietämään niiden pitävän paikkansa myös minun, ihan tavallisen ihmisen arkielämän eri vaiheissa. Voit lukea useista tapahtumista elämäni varrelta erillisestä blogistani alkaen sen seuraavasta kirjoituksesta: http://toteutuneita.blogspot.fi/2012/11/osa-2-lupaus-yehowaa-odottaville.html

Sinulle, joka et vielä tiedä loppusijoituspaikkaasi

Koska Raamattu on ollut sinun ulottuvillasi lukeaksesi sitä, niin kerro, mikä tai mitkä seikat ovat toistaiseksi estäneet sinua ottamasta todesta Adonai Yeshuan opetuksia ja kehotuksia?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti